Kehitä henkistä suorituskykyä
Tarinan takana: Harri Gustafsberg, Henkisen suorituskyvyn valmentaja (FT)
Henkisen suorituskyvyn testaaminen ja sen tiedostettu kehittäminen on verrattain uusi juttu. Puhutaan resilienssikyvykkyydestä. Erityisesti kovan paineen alla työskentelevien on tärkeää ymmärtää omat henkisen suorituskyvyn resurssit ja miten niitä voidaan lisätä.
Aikaisemmassa työssään Poliisin erikoisyksikössä Karhussa, Harri Gustafsberg alkoi tutkimaan henkiseen suorituskykyyn liittyviä tekijöitä, jotta heillä kovien paineiden alla tehtävässä työssä voitaisiin valmistautua ja kommunikoida vielä paremmin. Nykyään Harri tutkii henkisen suorituskyvyn johtamista työkseen ja valmentaa aiheen tiimoilta yrityksissä. Kysyin häneltä johtajuudesta ja resilienssin kehittämisestä:
Mikä on johtajan tehtävä?
Organisaatiot, jotka oppivat nopeasti ja ketterästi, menestyvät parhaiten muuttuvan maailman melskeessä.
Organisaatiot ovat resurssiensa muodostamia eläviä organismeja, jotka kehittyvät, oppivat, etenevät ja ratkaisevat ongelmia kulttuurin, johtamisen, vuorovaikutuksen ja toimijoiden suorituskyvyn synteesin avulla.
Johtajan tehtävä on mahdollistaa oman organisaation kulttuurin vahvistaminen ja toiminnan rakenteet niin, että organisaatio on mahdollisimman tehokas: Johtajan tulee ymmärtää 1) millaisessa toimintaympäristössä organisaatio toimii ja 2) millaisia ihmisiä organisaatiossa on ja mitä heidän hyvinvointi vaatii.
Kun yritys haluaa kasvaa, niin johtajan tulee pystyä nostamaan toiminnan tasoa. Ihmisiä ei kuitenkaan voida kuormittaa kohtuuttomasti, vaan heitä tulee johtaa ja valmentaa viisaasti, jotta muutos mahdollistuu tavoitteiden puitteissa – laadun ja tehokkuuden nostaminen edellyttää ihmisten henkisen suorituskyvyn nostamista.
Mitä henkisen suorituskyvyn nostaminen tarkoittaa?
Henkinen suorituskyky ei ole yksiselitteinen asia. Mutta monesti suorituskyvyn nostaminen tarkoittaa aika yksinkertaisia asioita, kuten vahvuuksien tunnistamista sekä toimintatapojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Ensin tulee tiedostaa missä tilanteessa on tällä hetkellä: mitkä ovat omat heikkoudet ja vahvuudet sekä suorituskyvyn pullonkaulat. Tieteessä puhutaan kvanttihypystä, kun yksilö tulee tietoiseksi (valaistuu) omista resursseista.
Henkisen suorituskyvyn, eli resilienssikyvyn, kehittämisessä huomioidaan mieli, tietoisuus, ajattelu, tunteet ja fysiologia, jotka kaikki liittyvät toisiinsa. Mieli rakentuu ihmisillä genetiikan ja historian muodostamana yhtälönä, muistojen ja kokemusten ja identiteetin tarinana. Se, miten vaikutamme mieleen tietoisuuden, ajattelun ja emootioiden kautta, vaikuttaa kykyymme käsitellä muutosta ja stressiä. Henkisen suorituskyvyn resurssit vaikuttavat siihen, miten pystymme ratkomaan ongelmia ja miten nopeasti ymmärrämme mistä on kysymys.
Mieli on iso kokonaisuus, jonka johdosta on yllättävää, miten nopeasti mieltä voi kehittää. Saamme nopeasti itsemme ja aivomme ehdollistettua uudella tavalla, jolloin aikaisemmin negatiivinen ärsyke muuttuu positiiviseksi. Kvanttihyppyjä tapahtuu, kun annamme niille mahdollisuuden.
”Henkisen suorituskyvyn resurssit vaikuttavat siihen, miten pystymme ratkomaan ongelmia ja miten nopeasti ymmärrämme mistä on kysymys.”
Henkisen suorituskyvyn taso näkyy arjessa, mutta erityisesti se punnitaan vaikeassa tilanteessa. Jos emme osaa vaikeassa tilanteessa toimia oikein, niin organisaation toiminta voi sakata pitkään. Se tulee kalliiksi organisaation toiminnan kannalta. Siksi henkisen suorituskyvyn ja substanssin kehittämisen tulee kulkea rinnakkain. Johtajan tulee tunnistaa missä ihmiset tarvitsevat tukea, jotta heidän tarvitsemia resursseja on mahdollista vahvistaa. Hyvin valmennettu ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaation lihaksisto, jolla tarvittaessa kääntyy suurikin kivi.
Miltä johtamisen tulevaisuus näyttää?
Nykyinen jälkimoderniyhteiskunta on tuonut ilmiöitä, että ihmiset haluavat olla vapaita ja hallita omaa tahtoa. Jos muutos etenee tähän tahtiin, niin yksilöiltä vaaditaan myös yhä parempaa kykyä ottaa vastuuta ja ratkoa ongelmia, jotta organisaatio olisi mahdollisimman ketterä ottamaan muutoksia vastaan. Se on haaste, koska sen sijaan, että ihmiset keräisivät vapauden lisäksi vastuuta itselle, ihmiset kaiken aikaa luovuttavat henkistä vastuuta työnantajalle ja yhteiskunnalle.
Ihmisen perusluonne on evoluution kehittämää. Kaipaamme ja tarvitsemme johtajaa. Olosuhteet muuttuvat ja sen myötä johtamisen muoto muuttuu, mutta johtajuuden olemassaolon tarve ei poistu. Johtajuus näyttäytyy eri sukupolville erilaisena ja tällä hetkellä eri sukupolvien välinen johtaminen onkin haastavampaa kuin koskaan aikaisemmin, sekä johdettavan että johtajan näkökulmasta.
”Sen sijaan, että ihmiset keräisivät vapauden lisäksi vastuuta itselle, ihmiset kaiken aikaa luovuttavat henkistä vastuuta työnantajalle ja yhteiskunnalle.”
Tulevaisuudessa kuilu myös menestyjien ja työelämästä tippuvien välillä kasvaa. Mitä vähemmän me ymmärrämme asioista, sitä suurempi vaara on eksyä. Siksi johtajan on tärkeä ymmärtää, että hänen tehtävä on ymmärtää ja kasvattaa ihmisten ymmärrystä.
Harrin käyttämää ja kehittämää iPREP valmennusmenetelmää tutkitaan parhaillaan Toronton Yliopiston HART-laboratorion tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Tutkimuksessa pyritään todentamaan erittäin vaativan työn psyykkisiä ja fysiologisia muutoksia ja sitä, miten näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa positiivisesti.
Tutustu tarkemmin tästä.
Seuraa Harria Twitterissä: @GustafsbergH
